Enkelit
Enkelit ovat pyhiä olentoja, joko sellaisiksi luotuja tai ihmissielusta kehitettyjä. He eivät pidä meteliä itsestään, vaan pyrkivät pitämään olemassaolonsa salaisuutena myös muilta yliluonnollisilta; näin ollen vain harva tietää näistä Jumalan tahdon lähettiläistä. Siinä missä demonin on pakko riivata ihminen voidakseen kulkea Maassa epäilyksiä herättämättä, sulkasiiville ei tuota vaikeuksia luoda itselleen lihallista olemusta. Taidokkaan illuusioidensa avulla enkelit kykenevät piilottamaan puhtoisen valkeat siipensä, ja osa heistä jopa leikkaa ne kokonaan irti vain piilottaakseen ne turvalliseen paikkaan.

Enkelit ovat maailmankaikkeuden kauneimpien ja väkevimpien olentojen joukkoon lukeutuva laji, jonka edustajat käyttävät voimiaan pelkästään hyvään - lukuun ottamatta kuolemansyntien houkutuksiin langenneita serkkujaan. Nämä taivaalliset olennot ovat Maassa ohjaamassa ja auttamassa vähäisempiä olentoja usein eri keinoin, mutta heidän päätehtävänsä on pitää ihmiset hurskaalla tiellä. Sen sijaan erityisen soturikoulutuksen saaneet, väkevät suojelusenkelit ovat erikoistuneet ihmisten turvallisuuden varjelemiseen ja demoneita vastaan taistelemiseen.

Vaikka enkelit edustavat pääsääntöisesti hyvyyttä ja valoa, myös poikeuksia löytyy. Kuka tahansa sulkasiipi voi luopua omasta pyhyydestään, jonka seurauksena on syntiinlankeemus. Tällöin enkeli menettää pääosan kyvyistään, sillä langenneelle jää vain heikkoja peruskykyjä, ja heidänlaisensa on merkittävästi helpompaa tappaa kuin pyhä enkeli. Hierarkia vaikuttaa kuitenkin tähänkin; langennut suojelusenkeli on langennutta rivienkeliä voimakkaampi, eikä vastasyntynyt välttämättä selviä moisesta koetuksesta.
Kyvyt
On sanomattakin selvää, että enkeleillä on voimakkaita kykyjä, joita he käyttävät parhaansa mukaan hyvään. Siipiensä avulla Herran lähettiläät kykenevät lentämään kuin linnut - ja vaikka yksilö olisikin irrottanut siipensä, pystyy tuo silti paikalliseen levitaatioon. Siipien piilottaminen ei kuitenkaan ole pakollista, sillä enkelien illuusiot ovat voimakkaita ja riittävät niin näkymättömyyden kuin pelkkien siipienkin piilottamiseen - ohjailevathan he yleensä ihmisiä näkymättömistä. Tässä lajissa enkelit jäävät kuitenkin toiseksi demoneille, joiden kyky manipuloida muiden mieliä hakee vertaistaan. Samoin he ovat demoneita fyysisesti heikompia - joskin silti huomattavasti kuolevaista vahvempia.

Vuosisatojen saatossa mieleltään muovautuvaiset sulkasiivet ovat oppineet kommunikoimaan kuolevaisten kanssa unien avustuksella ja jopa kontrolloimaan niitä, mutta koska unimaailma ei ole Jumalan valtapiiriä, he tekevät mieluiten yhteistyötä unikulkijoiden kanssa. Tämä on turvallisempi ja tarkempi tapa vaikuttaa uniin.

Myös enkelit taitavat teleporttauksen ja psykokinesian mahtavat taidot; he kykenevät paitsi liikuttamaan esineitä mielensä voimalla, myös parantamaan pieniä ruhjeita. Sulkasiipien tahdonvoiman aikaansaannokset ovat mahtavia ja väkeviä etenkin demoneihin kohdistuessaan. Suojelusenkelit kykenevät voimakkaimmillaan jopa surmaamaan riivaajahengen pelkällä ajatuksen voimalla. Kuolemansyntidemoneita vastaan heistä ei kuitenkaan ole. Arkkienkelit puolestaan kykenevät vahingoittamaan myös syntejä - joskin punasilmän surmaaminen on jopa heille äärimmäisen vaarallinen ja vaikea tehtävä.

Parantamisen taidon osaa sulkasiivistä jokainen, vaikka taitojen tasoissa esiintyykin paljonkin hajontaa. Arkkienkelit kykenevät jopa herättämään kuolleista - myös sellaisen henkilön, jonka sielu on Helvetissä. Kyseinen prosessi vaatii kuitenkin hyvin paljon energiaa - eivätkä edes enkelien esikoiset julkea haastaa itseään Kuolemaa kevein perustein. Arkienkelit käyttävätkin tätä kykyä äärimmäisen harvoin.

Suojelusenkelten erikoiskyvyt painottuvat taistelutaitoihin, mutta vaihtelua esiintyy tälläkin saralla. Heidän pääkykynsä on ammentaa heikompia sisaruksiaan enemmän demoneille äärimmäisen vaarallista pyhää energiaa olemuksestaan ja esimeriksi ampua sitä käsiensä kautta. Samainen kyky on rivienkeleillekin tärkeä; pyhän energian kanavointi hillittyinä määrinä on hyväksi lähes kaikille olennoille, vähentäen väsymystä sekä parantaen erilaisia vammoja ja sairauksia - pyhä energia onkin sulkasiipien parannustaidon kulmakivi.
Lisääntyminen
Uusia enkeleitä syntyy vain Jumalan käsissä. Käytännössä uusi sulkasiipi luodaan tyhjästä tai Pyhä Henki suo voimansa lahjan hyveellisesti eläneelle sielulle, josta syntyy uusi enkeli. Ihmissielusta muuttuneet enkelit ovat kuitenkin heikompia ja niin sanottuja normaaleita enkeleitä. Kaikki arkkienkelit ovat Jumalan luomia. Kaksi enkeliä voi kuitenkin saada lapsen, joka on puhdasverinen enkeli, vaikka ei ylläkään voimiltaan täysin tyhjästä luotujen tasolle.

Enkeli kykenee lisääntymään myös ihmisen kanssa, jolloin jälkeläisestä tulee puolienkeli. Puolienkelit saavat tietää perimästään vain harvoin, joskin he ovat usein herkempiä uskonnollisille kokemuksille ja aistimuksille - haluten useimmiten toteuttaa Jumalan tahtoa luonnostaan. Puolienkelit kykenevät heikohkoon levitaatioon, telekineesiin ja energian kanavointiin kovan harjoittelun tuloksena.

Teoriassa enkelit voivat lisääntyä myös muiden suvullisesti lisääntyvien lajien kanssa, mutta tämä on äärimmäisen harvinaista.
Surmaaminen
Enkeleitä on hyvin vaikea vahingoittaa, eivätkä ihmisten sairaudet tai aseet kykene vahingoittamaan heitä laisinkaan. Epäpyhät esineet sen sijaan aiheuttavat palovammoja ja pahoinvointia, ollen kuitenkin lopulta melko heikko puolustus sulkasiipeä vastaan. Vakava vahingoittaminen tai tappaminen edellyttävät enkelin laaja-alaista haavoittamista - enkelin tappaminen on lähes mahdotonta. Helvetin syvimmissä liekeissä on kuitenkin taottu miekka, jolla kykenee surmaamaan enkelin, myös arkkienkelin. Aseen sijainnista ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa, sillä se katosi 500-luvun loppupuolella. Huhujen mukaan kyseinen miekka olisi nykyiseltään Taivaan hallussa, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole. Henkiolentoina enkelit ovat kuitenkin demonien tapaan alttiita alkuvoimille ja väkeville demoneille. Eritoten kuolemansynnit kykenevät surmaamaan tavallisia enkeleitä melko vaivattomasti. Myös arkkienkeleillä on ääritilanteessa voima ja oikeus surmata vähäisempiä sisaruksiaan.
Hierarkia
  • Arkkienkelit ovat suurimmat lajitoveriensa keskuudessa, Taivaan eliitti. Vain demoneista väkevimmät kestävät edes hetkellisesti heidän massiivista pyhää voimaansa, joka voi vapautuessaan pyyhkiä lähes minkä tahansa riivaajahengen kartalta. Jokaisella seitsämästä on omat erikoisuutensa, joiden avulla he toimivat ihmisten maailmassa ja yrittävät toteuttaa Jumalan tahtoa. Omien erikoisvoimiensa lisäksi he hallitsevat kaikki rivienkelien taidot täydellisesti. Jokaisella arkkienkelillä on oma henkilökohainen tehtävänsä maan päällä. Vaikka jokaisella heistä on oma työnsä tehtävänä, kaikkien on toimittava ihmis- ja enkelikuntien parhaaksi.

    Mikael: Taivaallisten sotajoukkojen päällikkö ja arkkienkelien johtaja.
    Gabriel: Hedelmällisyyden, sopusoinnun ja kauneuden enkeli sekä Jumalan tärkein sanansaattaja.
    Azrael: Kuolonenkeli ja arkkienkeleistä pelätyin.
    Rafael: Parantamisen arkkienkeli ja sairaiden suojeluspyhimys.
    Samuel: Rakkauden ja lempeyden arkkienkeli, rakastavaisten suojeluspyhimys.
    Ariel: Ympäristön arkkienkeli ja eläinten suojeluspyhimys, joka myös nimellä Luontoäiti tunnetaan.
    Uriel: Viisauden, muutoksen, armon ja ennakoivan ajattelun arkkienkeli, jota pidetään myös tiedemiesten suojeluspyhimyksenä.


  • Suojelusenkelit ovat Taivaan sotajoukkojen kulmakivi. Heistä tärkeimmät ovat itsensä Mikaelin vasalleja ja joukko-osastojen komentajia. Suojelusenkelit on lähtökohtaisesti luotu tyhjästä suojelemaan kuolevaisia ja pitämään demonien kasvavat rivit kurissa.


  • Viikatemiehet eli kuolemanenkelit eivät ole varsinaisesti sidoksissa sulkasiipien hierarkiaan, sillä he palvelevat yksin arkkienkeli Azraelia. Kukin näistä jopa lajitoveriensa keskuudessa mystisenä pidetyistä kuoleman lähettiläistä on Jumalan pyhä luomus, ei sielusta syntynyt yksilö. Heidän tehtävänsä on nimensä mukaisesti kerätä maallisen taivalluksensa päättäneet sielut ja saattaa ne ansaitsemaansa tuonpuoleiseen. Viikatemiehet ovat useimmiten aineettomia suojautuakseen fyysisiltä hyökkäysiltä ja pitävät siipensä piilossa, jolloin heidän pyhää auraansa ei voi muista Taivaan olennoista poiketen aistia. Kuoleman palvelijat hallitsevat tavallisen suojelusenkelin kyvyt, mutta kykenevät myös käsittelemään sieluja ja liikkumaan sekä Helvetin että Taivaan välillä. Viikatemiehet ovat täysin immuuneja enkeleitä vastaan kehitetyille riimuille, mutta hekään eivät voi kerätä sielua, joka on tehnyt sopimuksen demonin kanssa.


  • Rivienkelit muodostavat lajikuntansa selkeän enemmistön. Heidän joukossaan on niin entisiä ihmissieluja kuin tyhjästä luotuja yksilöitäkin. Nämä sulkasiivet paitsi nauttivat Taivaan pohjattomasta hyvyydestä, kaitsevat myös kuolevaisia pysymään oikealla tiellä ja ottavat yhteen esimerkiksi demonien kanssa vain harvoin.


  • Vastasyntyneet ovat kastissa alimpana, joskin heitä kohdellaan luonnollisesti lempeästi. He viettävät pääosin aikansa Taivaassa vanhempien enkelien koulutettavina nautinnollisen harmonian keskellä. Suorittavat lähinnä vähäisempiä tehtäviä Maassa.

  • Langenneet eivät pääse Taivaaseen ja ovat käytännössä enkelimaailman hylkiöitä. Entiset sisaret kääntävät heille selkänsä, ja osin näitä yksilöitä jopa vainotaan.

  • Muut erityispiirteet
    Enkelille siivet ovat kaikki kaikessa. Ne ovat Pyhän Hengen lahja, jota ei tule halventaa - onhan niistä on lähtöisin kaikki Jumalan lasten pyhyys ja voima. Enkeli ei yksinkertaisesti kykene toteuttamaan tehtäväänsä ilman siipiään. Osa kuitenkin irroittaa siipensä ja pitää mukanaan esimerkiksi yhtä höyhentä, joka pitää yllä yhteyttä taivaallisiin voimiin. Irrotusprosessi on kuitenkin kivulias - täytyyhän siivet leikata fyysisesti irti selästä, eivätkä kuolevaisten puudutusaineet tepsi Taivaan olentoihin. Siipien irroittamisen myötä enkeli muuttuu lähes normaaliksi ihmiseksi, eikä tuon yksilon pyhää auraa voi enää havaita.

    Langenneen enkelin siivet tummuvat, ja mitä enemmän enkeli tekee pahoja asioita, sitä suuremmmassa määrin siipien höyhenpeite harvenee. Pelkistetty ohjenuora on, että siinä puhtoisten enkelien siipien väri vaihtelee vaaleanharmaan ja valkoisen välillä, langenneen höyhenpeite on musta. Sääntöön on olemassa kaksi poikkeusta: Luciferin siivet ovat pysyneet puhtaan valkoisina lankeamisesta huolimatta, siinä missä arkkienkeli Azraelin siivet ovat yönmustat, vaikuttamatta kuitenkaan hänen voimiinsa.

    Langenneet voivat hankkia lisävoimaa syömällä sieluja ja muuntamalla niiden suoman energian negatiiviseksi. Tällä tavoin voimakkaimmat langenneet voivat vetää mahdillaan vertoja jopa puhtoisille serkuilleen. He hallitsevat tällöin lähes kaikki enkelien kyvyt, mutta voivat hyödyntää vain lajitovereitaan vahingoittavaa epäpyhää energiaa, ollen itse alttiita pyhälle energialle. Tämä tarkoittaa myös sitä, että voimakkainkaan langennut ei voi parantaa vammoja. Varsinkin heikoimmat yksilöt voivat kuitenkin syödä vain kuolevien poistumaisillaan olevia sieluja, mikä puolestaan on vaarallista; viikatemiehet eivät luovuta yhtäkään sielua taistelutta. Siipensä irrottanut langennut menettää ajan myötä iättömyytensä ja kuolee, ellei saa lisävoimaa sieluja nielemällä.
    Vertailu
    HYVÄT PUOLET
    - Kuolemattomia, ainakin melkein
    - Pystyvät parantamaan sairauksia, arkkienkelit kykenevät jopa herättämään henkiin kuolleita
    - Voimakkaita ja taipuvaisia hyvään, vaikka poikeuksiakin löytyy
    - Uskollisia ja lojaaleja
    - Osa hallitsee myös uniikkeja erikoistaitoja
    - Eivät ruokaile tai nuku
    - Eivät sairasta
    - Fyysisesti vahvoja

    HUONOT PUOLET
    - Joskus enkelten teot voivat vaikuttaa jopa julmilta, sillä he ovat valmiita tekemään suuriakin uhrauksia suuremman hyvän eteen
    - Ilman siipiään vastaavat lähes normaalia ihmistä
    - Sortuvat toisinaan herkästi kapeakatseisuuteen
    - Lankeaminen vaikuttaa voimakkaasti

    SEKÄ ETTÄ
    -